Jälleen kirjastossa istuskelua.

Tänään olisi väsyttänyt hemmetisti, mutta oli pakko raahautua rautatieasemalle junalipun ostoon. Kyllä, sen olisi saanut myös netistä hankittua, mutta olen tapellut niin monta kertaa vr:n nettisivujen kanssa, että nyt en jaksanut. Nyt on lippu taskussa, joten siitä ei tartte enää murehtia. Mukavaa vaihtelua viikonlopuksi ja kaikkein mukavinta on päästä tapaamaan todella tärkeää ystävääni. Viikonloppuna tulee varmaan taas kuvattua paljon, mutta siitä lisää myöhemmin.

Valokuvaus on jäänyt hiukan vähälle nyt, kun olen enemmän syventynyt lukemiseen. Ja muutenkin tarvitsisin uuden objektiivin jossa olisi valovoimaa enemmän. Lähitulevaisuudessa täytyynee hankkia sellainen jostain.

Kaverini sanoi joskus että kirjastossa on kiva istuskella ja katsella ihmisiä. Olen samaa mieltä. Aika kuluu täällä ihan mukavasti ja tuli taas lehdet selattua. Paljon täällä käy näemmä ihmisiä ihan vaan lukemassa lehdet ja istuskelemassa. Kai sen päivän voi niinkin kuluttaa.

Kuvausta yön tunteina iso-heikkilän teollisuusalueella.

Käppäilyä kauniina syyspäivänä.

Herätessäni huomasin auringon paistavan oikein mukavasti, joten reppu selkään ja menoksi. Kameran objektiivin eteen ei mitään sen kummoisempaa tänään löytynyt, mutta saipa nauttia todella kauniista päivästä. Näillä näkymillä ollaan ens viikonloppu pois Turun nurkilta, joten katsellaan silloin mitä saadaan kuvattua. Koiran kanssa ulkoilua on varmasti luvassa, ja tarttee ottaa kamera kaulalle killumaan samalla kun koirakin saa liikuntaa itseni ohella. Koiran kanssa on kyllä ihan kivaa käppäillä, kunhan sitä ei tarvitse joka päivä tehdä... Huomiseksi on luvattu suhruista ilmaa, joten taitaa olla makoilu päivä tiedossa.

Tämän päivän retkeni vei kirkkotien nurkille. Piti käydä kuvaamassa tietyt rakennukset arkistooni ennen kuin katepillari lanaa nekin nurin. Harmi vaan että Turusta poistuu taas yksi keikkapaikka missä ei välttämättä niin suurta kuuluisuutta saaneet bändit pääsevät esiintymään. Kirkkotiellä sijainnut Rekisteri niminen klubi joutuu lyömään pillit pussiin marraskuun lopulla. Aikas pitkälle vapaaehtoisvoimin sitä on pyöritetty. Hyvä että joiltakin on voimia riittänyt kyseisen klubin pyörittämiseen. Maailma muuttuu, eikä aina parempaan suuntaan. Perhanan grynderit kun pilaavat kaiken!

Viettäkää mukava loppu viikonloppu!

Pari kuvaa kirkkotieltä.

Perjantai, perjantai...

No, mulle en aikas samantekevää mikä viikonpäivä on, mut joillekin se tuntuu olevan tärkeää että pääsee baariin nollaamaan viikkoa. Vesilasin ja kahvikupin voimalla istuskelen taas eräässä keskustan kuppilassa. Tämän päivän ehdoton piristys oli se, että näin vanhan kaverin jota en ollut nähnyt yli  kymmeneen vuoteen. Oli tosi mukava jutella hänen kanssa taas pitkän tauon jälkeen. Erään toisen kaverin kanssa oli tossa pari päivää sitten juttua jos lähdettäisiin Helsinkiin ateneumiin katsomaan Henri Cartier-Bressonin valokuvanäyttelyä. Kiinnostais todella paljon, mutta tarttee katsoa tuleeko lähdettyä. Olisi samalla mukava käydä samalla kuvailemassa tarkemmin tätä Tallinnan pohjoisinta lähiötä. 

Toinen ilostuttanut asia tänään oli se, että sähköpostissa tuli viesti kamerareppuni matkan alkamisesta. Saa vaan nyt nähdä kauanko se matkaa Suomeen saakka. Eilen tuli myös törsättyä kameran uuteen runkotulppaan. Aika kova hinta muovinkappaleesta, mutta pakko sellainenkin oli hommata. 

80 päivää ilman alkoholia tuli tänään täyteen. Mukavaa viinatonta viikonloppua kaikille kenellä on selkärankaa moisen viettämiseen!

Tämä rakennus sijaitsee Turussa tuomiokirkon kupeessa.

Kyllä se tästä taas. Pikkuhiljaa....

Kauhea syysflunssa pisti meikäläisen vuodepotilaaksi muutamaksi päiväksi, mut nyt alkaa elämä taas voittamaan. Kun oli voimat poissa, jäi paljon asioita rästiin ja nyt loppu viikon aikana yritän saada systeemit taas ajantasalle. No, sellaista se elämä on. Perhana kun tämä sateinen ilma latistaa taas fiiliksiä, kun ei jaksa/viitsi ulkoilla kauheasti. Odotellaan ensilumen tuloa niin kai sen tuoma valoisuus alkaa taas piristää.

Ens viikonloppuna vois olla taas bändikuvausta. Mun kuvauskalustolla hiukan haastavampaa hommaa. Tarttis saada uusi objektiivi hommattua mahdollisimman pian. Harmi kun ne on aikas arvokkaita, ja sponsorit ovat aikas harvassa.. 

Eniten bändikuvauksissa mua häiritsee savuefektien käyttö, tekee kuvan tarkentamisesta hiukan haastavaa, mut minkäs teet kun bändi haluaa niitä käyttää. Kai sitä oppii kuvaamaan kun vaan sinnikkäästi jaksaa räpsiä kuvia. Harjoitus tekee mestarin!

Sateista syyspäivää ja iloisempaa loppuviikkoa!

Kuvassa Varietee83:n kitaristi Tipnu TVO:lla 17.10.2015

Seesteinen sunnuntai

Lauantai iltana tuli käytyä TVO:lla kuvaamassa varietee83:n keikka. Soittivat yö yhtyeen varietee levyn aikas lailla rankemmalla tyylillä.. Hemmetin hyvän kuuloiseksi olivat settinsä hioneet. Pidin kovasti. Aamulla sitten olikin aikas puuroinen olo eilisestä metelistä ja kamera kaulassa hyppimisestä. Mielestäni onnistuin kuvissa suht hyvin. Valovoimaisempi objektiivi tarttee hommata keikkakuvauksia varten. Tarttee pistää säästökampanja päälle, kun haluamani objektiivi maksaa kumminkin muutaman satasen. Siinä sitten kotiin lähtiessäni ajattelin napata muutaman kuvan öisestä ratapihasta, mutta olikin tullut hemmetin moinen sumu mikä pilasi kuvausideani. Aina ei voi voittaa. Puolisen tuntia kesti kotiin kävely ja sen jälkeen maistui uni oikein mukavasti.

Valovoimaa pitäisi tosiaan kuvauskalustooni saada lisää. En pidä salaman käyttämisestä näissä tilaisuuksissa. "Epäkohteliasta... Kuin tulisi konserttiin pistooli kädessä." sanoi Henri Cartier-Bresson aikoinaan. 

Parempia aikoja ja parempaa alkavaa viikkoa odotellessa!

Perjantain aatoksia.

Tässä kaupungilla pyöriessäni olen mietiskellyt huomista mielenosoitusta pernon koulun kentällä. Taitaa jäädä omalta osaltani väliin. Tai itse mielenosoitus olisi jäänyt väliin joka tapauksessa, mutta ensin suunnittelin jos olisin mennyt kuvaamaan sinne. No, katsotaan huominen fiilis. Tänään piipahdin jälleen kirjastossa. Palautin lainaamani kirjan ja lueskelin pari lehteä. Kuvauskaluston jätin tänään kotiin kun ei ollut kuvaus kiinnostusta tänään. Kuljeskellaan tänään kaupungilla vain omissa aatoksissa. Huomenna on kyllä pakko lähteä kuvaamaan. Katsotaan vain minne ja mitä.

Sain luettua sen Robert Capasta kertovan kirjan. Oli todella mielenkiintoinen! Suosittelen kaikille ihan Capan persoonan vuoksi vaikka valokuvaus ei kiinnostaisikaan. Mielenkiintoisen elämän hän ehti elämään, vaikka se loppuikin liian aikaisin. Tarinat ovat kyllä hiukan väritettyjä, minkä Capa myönsi itsekin. Ymmärtääkseni kirjan jutut ovat muokattu niin, että siitä saisi helposti elokuvakäsikirjoituksen. Ihmeen hyvin hän selvisi kuvausreissuistaan vaikka katseli kameran etsimen läpi todella raadollisia tapahtumia ja omakin henki oli vaarassa.

Tänään siis aion vain kävellä ja katsella mahdollisia uusia kuvauspaikkoja. Koko ikäni olen Turussa asunut ja silti eteeni tulee vielä paljon uutta nähtävää ja kuvattavaa. On tämä kaupunki sitten hieno paikka! Hmm.. Huomenna voisi olla hylättyjen paikkojen kuvauskierros. Jos vaan jaksaa lähteä liikkeelle...

Turkulaisiin tunnelmiin!

Ilmainen kulttuurimatka.

Tulipa piipahdettua pitkästä aikaa kirjastossa. Itse asiassa oli eka kerta mulla turun uudessa pääkirjasto rakennuksessa. Ihan komea pytinki, sain ystävällistä ja hyvää palvelua sekä löysin vielä hakemani kirjankin. Jokunen suvi vierähtänyt viime visiitistä, kun sain uuden kirjastokortinkin ilmaiseksi, kun vanha kortti, jollainen ei enää ole käytössä, on sijoitettu legendaariseen "jemma" nimiseen paikkaan. Eli en löytänyt vanhaa korttia mistään. Uusi kirjasto kompleksi vaikutti muutenkin ihan asialliselta paikalta. Tarttee varmaan ruveta vierailemaan siellä useammin. Mikäs siellä on nautiskella ilmaisista palveluista ja lueskella vaikka päivän lehdet. Mutta jotenkin pidin enemmän pääkirjaston vanhasta puolesta. Mukavan  nostalginen ja lämpimämpi tunnelma kuin rakennuskompleksin uudella puolella joka on mielestäni jotenkin laitosmainen. Palvelusta ja palveluista en tosin moitittavaa löytänyt. Hienoa että maailmassa on vielä ilmaisiakin palveluja.

Lainaan otin Robert Capan sotakuvaaja teoksen. Kerron mielipiteeni siitä, jahka saan sen luettua.

Aurinko paistaa mukavasti ja päivä on muutenkin ollut tähän saakka ihan mukava. Toivottavasti myös teillä!

Jotenkin silmäni lepää enemmän tässä vanhassa pääkirjaston rakennuksessa.

Masentava maanantai..

Uni ei oikein maistunut tänä aamuna. Reppu selkään ja menoksi. Ei ollut oikein kuvaus fiilistä tänään, mutta kävelyreissu tuli tehtyä. Olen mietiskellyt jos lähtis joku päivä hiukan pitemmälle kuvausreissulle, keksis vaan minne päin suuntaisi.. Kylmäkin ulkona alkaa olla, mutta sehän on vain pukeutumiskysymys. No, tarttis kameran ynnä muiden kuvaus romppeiden kuljetusvälineet saada päivitettyä että olisi mukavampi lähteä pitemmällekin. Pyytävät vaan laadukkaammista repuista tolkuttomia hintoja, kai joku sopuhintainenkin vielä löytyy.

Jotenkin ollut tänään fiilikset vähän huonot.. Kai se tästä taas! Päivän piristykseksi sain kaverilta ison kasan poronkäristystä ja perunamuusia. Miten se vanha mainos menikään, " hyvä ruoka-parempi mieli!" Elikä ruumis tuli ravittua tänään oikein mukavasti, mutta mitään kuvattavaa en tänäänkään löytänyt.

Tänään eräässä keskustan baarissa kahvilla istuessani mietin ammattivalokuvaajien tulevaisuutta. Nykyään taitaa esimerkiksi jonkun onnettomuuden sattuessa olla iltapäivälehtien sähköpostit täynnä kännykkäkameroilla otettuja ohikulkijoiden ottamia kuvia. Onko enää muutaman vuoden päästä tarvetta ammattikuvaajia? Ei ainakaan niin paljoa kuin nykyään. Tälläisiä harrastelija pohti mielessään tänään.

Ammattikuvaajista tuli mieleen kaksi nyt jo edesmennyttä kuvaaja suuruutta: Robert Capa ja George Rodger. Heidän linssiensä eteen osui paljon sellaista mitä en toivo ikinä näkeväni.

Tälläisiä aatoksia ja fiiliksiä tänään. Hyvää alkanutta viikkoa!

Robert Capa & George Rodger. Capa kuvassa vasemmalla.

Sormet kuurassa kävelyä.

Tänään kävellessäni istahdin hetkeksi kun alkoi sormia paleltamaan liikaa. Tarttee pistää hankintalistalle kuvaushanskat. Siinä istuessani aloin mietiskelemään valokuvaamista yleensä. Mitä haluan kuvillani kertoa? Haluanko että kuva on visuaalisesti kaunis vai onko kuvalla kerrottavana tarina? Itse arvostan tarinoita kuvilla tai ilman. Voisin istua nuotiopiirissä tunti kaupalla kertomassa ja kuuntelemassa. Tänään ei objektiivini eteen osunut mitään tarinan arvoista. No, onhan päivää vielä jäljellä.

 Yksi arvostamistani valokuvaajista, Henri Cartier-Brasson, käytti kuvissaan termiä "ratkaiseva hetki". Sillä ei tarkoiteta kuvan huippuhetkeä vaan yleistä sommittelua. Ehkä jopa itse opin kyseisen termin käyttäjäksi. Moni on multa kysellyt mitä kuvaan. On muuten pirun hyvä kysymys. Mitä siihen sitten vastaisi? Kukin päätelköön itse kuvistani mitä haluan kuvailla. 

Alkoi reissullani kahvihammasta kolottamaan, joten poikkesin erääseen keskustan baariin kahville. Sain kuunnella taas kännisten ördäilyä ihan riittävästi. Reilu kaksi kuukautta olen ollut jo itse ilman viinaa.

Viettäkää mukava lauantai päivä ja nauttikaa elämästänne!

Jos kiinnostaa on tässä hiukan tietoa suuresti arvostamastani valokuvaajasta: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Henri_Cartier-Bresson

Päätetään tämän päivän höpinät jokin aika sitten ottamani kuvaan.

Lähdinpä liikkeelle taasen..

Aamulla maistui uni ehkä hiukan liian kauan, mutta reippaasti lähdin kävelemään kohti keskustaa. Kamera olisi repussa mukana, joten katsellaan tarttuuko muistikortille mitään mielenkiintoista tänään. Rautatieaseman puistossa oli pari spurgua istuskelemassa mutta heitä en viitsinyt kuvata.. Eiköhän heitä ole elämä potkinut päähän ihan tarpeeksi ilmankin, että minun pitäisi vielä sitä kuvailla. Nyt väli istuskelut ja katsellaan mihin suunnataan. Pirun mukava kuvauskeli ainakin. Toivotaan että tästä tulisi mukava päivä!

Tästä se alkaa..

Olen tälläinen yli nelikymppinen kaveri, joka kiertelee kaduilla kameran kanssa ja pohtii samalla elämää, maailmaa ja arkisia huomioita. Yritän kirjoitella mahdollisimman usein.