torstai 17. marraskuuta 2016

Muistelua keikoilta.

On tässä tullut aikas monta keikka kuvattua. Puoli vahingossa keikkakuvaaminen alkoi kun piti vaan tehdä kaverille palvelus. Ei se keikkakuvaus aina niin herkkua ole.. No, olenpa kehittynyt sillä saralla jonkin verran, mutta paljon on oppimista vielä. Oppia ikä kaikki! Keikka julisteisiin ja muuhunkin promootio käyttöön on kuviani päätynyt. Mutta en ole vielä unohtanut streetshootingia kokonaan. Pimeät laitakaupungin kadut, niissä on sitä jotain. Tossa ollut viime päivinä kuvausmotivaatio hiukan hukassa, mutta kyllä tässä kuvaillaan vielä! 

Juttelin yhden semi-ammattilaiskuvaajan kanssa joka kuvailee autourheilua pääsääntöisesti. Tultiin siihen tulokseen että kuvillamme on arvoa vasta 30-40 vuoden päästä. Odotellaan arvoa sitten. Kamerani suljin tulee napsumaan keikoilla jatkossakin.

Pistän tähän lopuksi muutaman mielestäni suht onnistuneen kuvan eri keikoilta.
Nauttikkaa syksystä!











tiistai 1. marraskuuta 2016

Kylmää, keikkailua ja ulkomaan visiitti.

Syksy saa, minä en.. Niin, syksy sitten saapui ja tässä tätä kirjoittaessani katselen kun ensi lumihiutaleet tipahtelevat maahan. Taitaa pian olla aika laittaa polkupyörä talviteloille. Se minua tässä syksyssä harmittaakin kun joutuu vaihtamaan pyöräilyn joukkoliikenteeseen ja sen mukaan tarvii sovittaa liikkumisensa kun polkupyöräni ei tunne aikatauluja. Saa liikkua silloin kun siltä tuntuu.

Tuli tuossa piipahdettua ulkomailla, eli Tampereella hyvää ystävääni tervehtimässä. Oli kyllä mukavaa nähdä hänet pitkän tauon jälkeen. Eräs toinen kaverini kyllä kommentoi, että jos on tosi hyvä ystävä ei ole väliä vaikka ei nähtäisikään kauhean usein. Hyvä ystävyys kyllä kestää sen. Totta kyllä tuokin. Mutta itse haluaisin nähdä hyviä ystäviä useammin. Tuli taas koiraa ulkoilutettua ja tutkiskeltua ystäväni uutta asuinseutua. Käytiin myös käväistyä isolla kirkolla, Helsingissä, sielläkin oli ihan mukavaa ja sekin toi tervetullutta vaihtelua normaaleihin arki rytmeihini. Olisin voinut olla vaikka hiukan kauemminkin, mutta ennalta sovitut menot kutsuivat Turkua kohti.



Lolan kanssa ulkoilemassa Näyttämönpuistossa Tampereella.



Viikonloppuna kotiin palattuani keikkakuvaus kutsui jälleen. TVO:lla oli yksityispippalot johon minut oli kutsuttu kuvaajaksi. Ihan hyviä orkestereita oli esiintymässä ja kamerani lauloi mukavasti. Oli kaverini auto lainassa, joten pääsin mukavasti liikkumaan keikan jälkeen kotiini aamuyön tunteina.


Meikäläinen TVO:lla keikalla. Kuvan on ottanut Teija Lindholm.



Muuten päiväni ovat rullanneet tuttua rataa. Tuli kyllä päivitettyä kuvauskalustoa hieman kun hankin toiseen kamerajalustaani nk. kuulapään. Jotkut väittivät ettei kyseiseen jalustaan saa moista päätä sovitettua, mutta tuli se sitten tehtyä! Hieman siinä sai pähkäillä ja suunnitella kaverin kanssa ja saimme sen siihen lopulta istutettua. Pääsee taas pimeällä kuvailemaan kun saa kameran kiinnitettyä ja sen asentoa pystyy nyt mukavasti säätelemään.

Oikeanpuoleisen kaltaisesta "tuunaaminen" aloitettiin ja vasemmanpuoleinen on nykyinen versio. Kuulapää on irroitettava ja nyt jalustaan saa haluttaessa muunkinlaisen pään.




Eli ei mullistavia uutisia tällä kertaa. Nyt taitaa olla korkea aika vaihtaa autoihin talvirenkaat, jos ette ole sitä vielä tehneet. Liikkukaa varovasti, matkalla saattaa olla mustaa jäätä tai jotain muuta mustaa pelottavaa...

lauantai 24. syyskuuta 2016

Ajatuksia syksyyn..

Ilmat alkaa olla jo iltaisin aika viileitä. Se on jonkun verran vähentänyt kuvauskävelyjäni, mutta kyllä niitä vielä tehdään. Ajatukset alkaa liikkua kohti talvea, mikä on itseni kannalta huonoa kuvaus aikaa. Toisaalta talvisissa maisemissa saa ihan hienoja kuviakin, mikäli lunta tulee maahan. 

Kaikenlaista olen suunnitellut talven varalle. Siis valokuvausta ajatellen. Suunnitelmissani on harrastaa hiukan studiokuvausta. Kerron siitä sitten myöhemmin lisää, jahka muutama asia vielä varmistuu.

Olen tässä mietiskellyt kaikenlaista yleistä juttua omasta elämästäni. On ollut hiukan masennuskausia ja moni asia on jäänyt roikkumaan. "Tarttis tehrä jotain" niinkuin yksi turkulainen satamajätkäkin aikoinaan virkkoi. Välillä on vaan fiilikset poissa. Ei yksinkertaisesti saa mitään aikaiseksi. Piristysruiske olisi paikallaan, kunhan sellaisen jostain löytäisi. Päivä kerrallaan! Kyllä se tästä vielä!

Nautiskelkaa elämästänne, ottakaa lasillinen hyvää juomaa, ja sytyttäkää vaikka kynttilä.

Pistetään lopuksi pari yökuvaa koti nurkiltani.






keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Ile Ketola 50 vuotta. HC-punk rytinää TVO:lla

Perjantaina 2.9.2016 oli TVO:lla Kuolema punk bändin laulajan, Ilen,  50v. juhlat. Tästä oli puhetta Ilen kanssa jo aikaisemmin ja hän oli pyytänyt minua kuvaamaan kyseisen keikan. Ovet aukesivat klo 20.00 mutta oli siellä paikalla porukkaa jo aikaisemmin ja tuli siinä vaihdeltua kuulumisia tuttujen kanssa. Ovet aukenivat viimeinkin ja pippalot alkoivat. Kun kerta punk keikasta oli kyse, ol aika säätelyä ennen kuin eka bändi pääsi lavalle.

Ensimmäisenä lavalle kapusi küroishi niminen bändi jonka keikka oli aika suoraviivainen rytistys. Heidän esiintyessä sain haettua mukavasti kamerani säädöt kohdalleen.


Küroishi



Toisena esiintyjänä oli mulle entuudestaan hyvin tuttu Crackwhore joka oli kutsuttu esiintymään yhden bändin peruttua esiintymisensä. Keikasta kyllä huomasi että oli tosiaan tultu keikalle reilun tunnin varoitusajalla.. Soundit olivat hirveät ja setti oli lyhyt, johtuen myös siitä että bändin basisti Ristaniemi veti samana iltana näissä pippaloissa myös toisen keikan Abortti13:n solistina.

Crackwhore



Kolmantena orkesterina soitti Backlash. Tämä esiintyjä jäi mulle vähemmälle huomiolle, kun oli muuta sählinkiä keikkapaikan ulkopuolella. Piti mm. lähettää eräs kaveri ambulanssilla paikattavaksi..

Backlash



Sitten olikin aika kutsua juhlakalu itse paikalle. Ile istuskeli keinutuolissa ja mölisi jotain puheen tapaista. Siinä hiljalleen Kuolema orkesteri saapui lavalle ja soittivat tapaansa omaperäisen ja lyhen setin.

Ile Ketola.


Ile Kuolema bändinsä kanssa.


Sitten lavalle kömpi Abortti13. Vetivät muuten pirun hyvän keikan! Soundit olivat hemmetin hyvät ja esiintyminen energistä. Alkaa tämänkin bändin keski-ikä lähennellä jo 50 vuotta...

Abortti13


Viimeisenä esiintyi Lotus fu**er joka oli tullut Usasta saakka esiintymään. Bändi on kuulemma yli 10 vuotta vanha ja Ristaniemen kanssa ihmeteltiinkin hieman kun soittajat vaikuttivat laulajaa lukuun ottamatta parikymppisiltä. Ihan hienon keikan hyvällä fiiliksellä tykittivät läpi. Siinä vielä keikan jälkeen juttelin muutaman kaverin kanssa ja kotosalla olin vasta hiukan kolmen jälkeen aamulla. 

Ihan positiivinen fiilis jäi mulla tästä tapahtumasta!

Lotus fu**er (U.S.A.)

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Syksy saapuu..

On ollut tässä kaikenlaista pikku askaretta, joten on kirjoittaminen jäänyt vähälle. Tossa kun lueskelin uutisia, mainittiin että lämpimät ilmat ovat tältä erää ohi. Syksy saapuu. Olen tässä mietiskellyt tätäkulunutta  vuotta kokonaisuutena.. Lopetin alkoholin käytön reilu vuosi sitten ja kaivoin kameran kaapistani ja aloin kuvata uudestaan vuosien tauon jälkeen. Ja siihen päätökseen olen ollut tyytyväinen! Keikka kuvaajaksi olen nyt näemmä sattuman oikusta profiloitunut ja pidän siitä kovasti, vaikka en ole steet-shootingia kokonaan lopettanutkaan. Nyt on ollut hiukan taukoa, mutta ensi perjantaina tarvii taas kaivella kamerasta asetukset kohdalleen kun olisi Turun kodittomien tukemiseen tarkoitettu tapahtuma mihin minua on pyydetty kuvaamaan. Lisäksi olisi vielä pari muutakin keikkaa sovittuna, mutta kerron niistä lisää sitten kun ne ovat ajankohtaisempia.

Nyt kun on ollut pieni tauko keikkakuvauksessa olen nyt, varsinkin kun illat ja yöt ovat pimentyneet, käynyt paljon öisin kuvaamassa. Se on mukava vastakohta kovaääniselle keikkakuvaukselle kun saa yksin kaikessa rauhassa kulkea ja kuvata. Näkee kotikaupunkini hiukan erilailla.

Olisi tässä kaikenlaista suunnitelmaa, mutta katsellaan niitä tarkemmin kun muutamat asiat selviää.

Nautiskelkaa syksystä ja sytyttäkää vaikka kynttilä luomaan tunnelmaa illan pimeyteen.

Pistetäänpä tähän muutama kuva öisestä Turusta illan päätteeksi.







tiistai 12. heinäkuuta 2016

Tien päällä 8-10.07.2016 Varietee83:n kanssa.

Tuli sitten tehtyä Varietee83:n poikien kanssa pieni Suomi turnee taas. Perjantaina tulin aamupäivällä keskustaan aamukahville ja tovin kuluttua orkesterin rumpali tuli noutamaan minut ja matkalla käytiin noutamassa keikkabussi ja siitä sitten treenikämpälle ja matka kohti Poria alkoi. Perille päästyämme haeskeltiin hetki oikeaa esiintymislavaa Jazz-kadulta. Tuttu kuvio edessä: Kamat lavalle, kasaan ja soundcheck. Niiden jälkeen osa porukasta jäi alueelle pyörimään ja osa, minä mukaan lukien, menimme Hakulisen kämpille odottamaan keikan alkua. Siinä kun lähdimme hissillä alaspäin oli hissi melkein alhaalla kun se pysähtyi ja lähti takaisin ylös. Pääsimme melkein ylös asti kun hissi taas pysähtyi ja lähti jälleen alas... Onneksi saatiin ovi auki ja menimme sitten rappusia pitkin alas.... Taksilla sitten keikkapaikalle ja bändi lavalle, minä viritin kuvauskalustoni ja keikka alkoi. Yleisö hullaantui täysin ja tunnelma kohosi kattoon. Bändi veti settiään vahvalla rutiinilla. Joutsenlaulun alkaessa sytkärimeri nousi ylös ja jotkut liikuttuivat kyyneliin saakka. Mahtava keikka! Keikan jälkeen ajelin rumpalin auton parin bändin jäsenen kera takaisin Turkuun.

Porissa oli yleisöä kiitettävästi ja tunnelma oli tosiaan mahtava!




Lauantaina lähdin taas parin mutkan kautta keskustaan aamukahville ja odottelin puhelinsoittoa. Jahka puhelin pärähti, kävin noutamassa rumpalin ja basistin ja matka kohti Saloa alkoi. Keikkapaikan löydettyämme taas sama sirkus: Kamat sisään ja odottelu alkoi. Yleisöä oli paikalla taasbihan mukava määrä, mutta koska kyseessä oli eräänlaiset festarit ja bändejä oli monia, epäilimme että kyllä tämä juttu meni järjestäjälle puolelta tappiolle. Keikka alkoi ja yleisö diggasi taas hemmetisti! En ole ennen ollut kuvaamassa keikalla missä oli noin paljon kännistä porukkaa bailaamassa.. Nopeat refleksini pelastivat objektiivini kovalta kolhulta kun jengi riehaantui kunnolla. Eräs hyvä ystäväni tuli paikalle katsomaan V83:a kun ei ollut ennen livenä heitä nähnyt ja piti näkemästään. Kommentoikin keikan jälkeen että Suomessa on kaksi kiertävää Yö-orkesteria. Molemmissa on yhtä monta alkuperäisjäsentä... Mutta tämä on parempi! Keikan jälkeen ajelin taas Turkuun ja rumpali ja kitaristi kotiin.

Salossa oli hyvä meininki!



Sunnuntaina taas ajelin hakemaan orkesterin poikia ja kamojen kanto pub Port Arthuriin. Keikkaa viivästytti jalkapallon loppuottelu ja soittamaan päästiin vasta puolen yön nurkilla. Yleisöä oli taas mukavasti, osa tosin oli ihan välipysähdyksellä kun ruisrock loppui ja matka ruissalosta keskustaan kulkee juuri tämän kapakan ohi. Väsymys näkyi jo soittajista ja varsinkin laulajan, Jartzan, ääni ei ollut parhaassa iskussa enää. Keikka meni silti hyvin ja jengi tuntui pitävän keikasta kovasti. Oli aikas työntäyteinen viikonloppu.

Väsymys näkyi soittajista sunnuntai iltana, mutta keikka sujui silti ihan hyvin.

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Kesästä ja grilliherkuista nautiskelua.

Kesäkuun lopun kunniaksi tutuksi tullut Pelto-Orjat orkesteri päätti pitää treeninsä bändin laulajan ja hänen naisystävänsä luona ulkosalla, ja päätyivät yhdistää grillauksenkin vielä siihen samaan syssyyn. Keskustassa näin ystäväni Anun, joka tuli myös kyseiseen tapahtumaan mukaan. Hänen kanssa käytiin kaupassa ostamassa jotain grillattavaa jonka jälkeen palasimme tinatuoppiin missä osa bändin pojista oli jo odottelemassa liikkeelle lähtöä. Ei muuta kun kamat kantoon ja linja-autolla raisioon missä meitä jo odoteltiinkin. Siinä juteltiin tovi ja bändi aloitti treeninsä. Orkesterissa ei ole lainkaan rumpuja, mikä helpottaa kamojen roudausta huomattavasti. Onhan bändi pitänyt treenejä jokirannassa ja puolalanpuistossakin. Treenit sujuivat leppoisasti ja siinä tauolla isäntäpari tarjosi pientä suolaista purtavaakin. Perunasalaatti varsinkin oli todella hyvää!


Ihan mukavan oloinen treenauslava paikalle oli rakenneltu.



Treenien jälkeen bändin toinen solisti, Ana, pisti grillin kuumaksi ja pian saimmekin kunnon hiiligrillissä tehtyjä herkkuja. No, tietenkin olin ahne ja yritin haukata liian isoa pihvin palaa joka takertui kurkkuuni niin etten saanut henkeä hetkeen. Oli kieltämättä aika tukala olo hetken aikaa. Siinä syötiin ja rupateltiin jonkin aikaa ja lähdimme siitä sitten taksilla keskustaa kohti. Näin mukavissa merkeissä kuun vaihde minulla meni!


Antti nappasi kirveen kouraan esitystään tehostaakseen..  Naureskeltiin, että keikoille kirvestä ei kannata ottaa mukaan, mutta kitaristi Pentti lohkaisi että miksei.. Soitetaanhan sitä sahaakin!


Huuliharpisti Kode veti treenit läpi kyllä koko sielullaan. Oli todella upeaa kuunnella hänen soittoaan.




Heinäkuu on siis alkanut ja nautiskellaan kesästä vielä jonkin aikaa!

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Keikkakuvausta 17.-18.06.2016

Perjantaina kutsui keskusta pian heräämiseni jälkeen. Siinä kuluttelin aikaani odotellessa tapahtuman alkua. Pikkuhiljaa siinä näin tuttuja ja tapasin myös Varietee83:n managerin jolta sain lipun Puutorilla olevaan tapahtumaan. Aikas surkeasti porukkaa oli paikalla kun oli pieni sateen uhka ja naureskeltiin sitä, miksi kyseiseen tapahtumaan kannatti ylipäätään ostaa lippu, kun tilaisuuden reunoiltakin näki esiintyjät vallan mainiosti. Varietee83 Jussi Hakulisella vahvistettuna oli tilaisuuden pääesiintyjä, mutta soittoaikaa oli varattuna vain noin puolisen tuntia... No, keikka tykitettiin läpi nopealla temmolla ja oli lopulta ihan ok. Hiukan jäi paha maku suuhun kuitenkin järjestäjän puolelta, eikä bändikään ollut oikein tyytyväinen systeemeihin ja siihen mitä tapahtui keikan jälkeen. Mutta ei siitä sen enenpää. Erään henkilön toiminta keikan jälkeen aiheutti pahaa mieltä monille, myös minulle. Katsellaan mitä tässä tulee tapahtumaan kokonaisuudessa... 


Jussi Hakulinen esiintymässä



V83:n basisti. Loistava esiintyjä persoonallisella tyylillään. Teemu Tuomi.



Kaikki eivät ole lavalla parrasvaloissa. Keikan miksauksen hoiti Wode Vuorijärvi. Rautainen ammattilainen.



Lauantaina poljin pyörälläni illalla inhoittavassa tihkusateessa pulina pubiin, missä esiintyi Secret niminen heavy rockia soittava yhtye. Bändi on ennastaan tuttu, vaikka tämä oli ensimmäinen kerta kun näin heidät soittamassa, olen ottanut mm. heidän keikkajulisteessa olevan kuvan. Keikalla vieraili kyseisessä yhtyeessä joskus soittanut Pentti Ilola, joka on tuttu Juliet Jonesin sydän ja Pelto-orjat yhtyeistä. Tämäkin keikka oli ihan hyvä. Siinä sitten poljin takaisin keskustaan yltyneessä vesisateessa.. Eli aikas keikka täyteinen viikonloppu mulla oli! En valita, koska pidän siitä hemmetisti.


"Keep on rockin in the free world.." Secret lavalla Pentti Ilolalla vahvistettuna.


Yhtyeen kitaristi Lasse, Late, Kuure kepittämässä sooloa.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

10.-11.06.2016. Keikkakuvausta Yyterissä ja Kylmäkoskella.

Heräilin perjantai aamulla suht aikaisin kun piti lähteä kaverin kanssa kävelemäön ja kuvailemaan. Siinä kun suorittelin aamutoimiani, tuli Varietee83 bändin managerilta viesti jossa pyydettiin kuvaajaksi Yyteriin ja Kylmäkoskelle. No, viesti kaverille että tulikin muita menoja, kuvauskalusto ja muut releet kantoon ja menoksi. Hengailin keskustassa jonkin aikaa kun odottelin bändin kitaristia ja basistia joiden kanssa menimme linja-autolla treenikämpälle. Pysäkillä porukkaamme liittyi vielä bändin valomies Timpe. Kämpälle alkoi valua orkesterin muita jäseniä pikkuhiljaa, ja saimme auton pakattua ja matka kohti Poria alkoi.

Jiri ja Timpe auton pakkauksen jälkeen.



Siinä kun oltiin tovi körötelty saavuimme Ulvilaan, missä oli yksityistilaisuus keikka vielä yöllä, kannoimme toiset rummut paikalle ja otimme Jussi Hakulisen kyytiin ja suunnistimme Yyterin laguuni nimiseen ravintolaan missä keikka oli. Tuttu kuvio edessä: Kamojen roudaus ja soundcheck jonka aikana nautiskelin pizzan mikä kuului keikkaraideriin. Autiolta baari vaikutti, ja juttelin siinä jonkin aikaa ex-vaimoni Minnan kanssa joka oli tullut paikalle moikkaamaan vanhaa kaveriaan Jussi Hakulista.

Siinä illan mittaan porukkaa alkoi kertyä paikalle ja keikka alkoi. Yleisöä oli mukavasti ja bändi tykitti mukavan setin jossa oli lisänä pari Kollaa kestää bändin biisiä ja vielä Hakulisen ensimmäisen levyttäneen yhtyeen, Appendixin, "raha ei oo mun valuttaa" punk rytistys. Keikka oli hyvä ja yleisökin tykkäsi. Keikan jälkeen kamat nippuun ja menoksi. Itse jäin Yyteriin nukkumaan kun bändin manageri oli järkännyt mulle yösijan.

Kovaa tykitystä Varietee83 tarjoili Yyterissä





Huonosti nukutun yön jälkeen suuntasimme Poriin Jussi Hakulisen luokse missä bändi oli yöpynyt öisen keikan jälkeen. Ryytyneen näköistä jengiä oli paikalla... Siitä sitten lähdimme liikkeelle kohti Kylmäkoskea minun toimiessa kuskina managerin autolla, johon mukaan tulivat bändin kitaristit Vesku ja Tipnu. Jahka pääsimme perille pienen etsiskelyn jälkeen jäimme odottelemaan muuta orkesteria paikalle Ketolaikka nimiseen keikkapaikkaan. Vanha maatila jonka ladosta paikan nykyinen isäntä oli rakennellut keikkapaikan.

Ketolaikan isäntä ja promoottori Juha Satru Saraste. Hänen takanaan erään Virolaisen punk-bändin laulaja.


Ketolaikan esiintymislava.


Itseäni hiukan harmitti kun olin pirun väsynyt, enkä jaksanut mennä katsomaan saatikka kuvaamaan muita paikalle esiintyneitä bändejä. Porukkaa virtasi paikalle mukavasti. Oli punkkareita ja paikallisia naapureita jotka tulivat hengailemaan ja siemaisemaan muutaman oluen. Oli ihan kunnon kyläjuhlan tuntua! Pidin paikasta ja tunnelmasta kovasti!

Jussi Hakulinen ja muita bändin poikia odottelemassa keikan alkua.



Varietee83:n solisti Jartza backstagella ennen keikkaa.


Siinä sitten odoteltiin keikan alkua ja rupateltiin kaikenlaista. Noin kello 23.00 siirryimme latoon ja keikka alkoi. Avausraidaksi bändi oli valinnut Appendixin rahaa ei oo mun valuttaa tykitykseen. Yleisö hullaantui täysin! Hiukan vanhempaa porukkaa tuli paikalle ja tunnelma räjähti kattoon kertaheitolla! Teknisistä puutteista huolimatta keikka oli mahtava. Encorena bändi veti vielä vanhaan Irlantilaiseen kansanlauluun perustuvan "sankari palaa sodasta" biisin, jonka yö yhtye levytti aikoinaan. Keikan jälkeen kamat kantoon ja matka kohti Turkua alkoi. Kotona olin siinä kolmen hujakoilla. Sitten uni kyllä maistui!
Sellainen oli tämä viikonloppu.

Idyllinen paikka tämä Kylmäkosken Ketolaikka.



Askeettiset olivat soitto olosuhteet, mutta se ei tahtia haitannut kun bändi pääsi vauhtiin.


Kaikki katsojat eivät mahtuneet kunnolla sisälle kun keikka oli kuumimmillaan.


Ahdasta oli välillä kun yleisö ahtautui kuuntelemaan.


Jussi Hakulinen ja bändin Basisti Teemu keikan jälkeen.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Ilmat ovat viilenneet, pohdiskelua ja somettamista.

Päätin yöllä pohdinnan jälkeen avata facebookiin oman sivuston valokuviani varten. Toivottavasti se saatykkäyksiä jonkin verran, sillä sosiaalinen media on yllättävän tehokas mainostuskeino. Eli facebookissa omassa profiilissani julkaistavien kuvien määrä tulee laskemaan jonkin verran. Alkaa olla arkistoissa kuvia jo kiitettävä määrä! Niiden julkaisu ja esilletuonti on tärkeää tässä vaiheessa. Nähtäväksi jää paljonko sivuillani käy porukkaa.

Huomenna pitäisi lähteä kavereiden kanssa Turun pohjoislaidalle, Tortinmäkeen erästä vanhaa kaveria moikkaamaan. Vanha jenkkirautalegenda.. On kiva nähdä häntäkin pitkän tauon jälkeen ja kuulla kuulumiset.

Ilmat ovat viilentyneet minkä takia ulkoilu ei ole nyt niin miellyttävää, tosin nukuttua saa huomattavasti mukavammin. Tarttee tässä loppuviikolla käydä taas kuvailemassa, niin saa sivustoni lisämateraalia.

Nautiskelkaa kesästä silti, vaikka helteet ovatkin ohi toistaiseksi.


Minun eniten käytössä oleva työpiste: Tiniksen tiskinpääty, E8.